Blogi: Jokainen voi vaikuttaa kestävyyskriisin ratkaisemiseen

Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 10.4.

Selatessani seitsemäsluokkalaisen poikani kemiankirjaa löysin tutun kestävän kehityksen määritelmän. Kyseessä on yksittäisiä oppiaineita laajempi ilmiö, joka koostuu ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Siksi kestävyyskriisiä ei voida ratkaista kapea-alaisesti, sivuuttamalla oleellisia osatekijöitä.

Valitettavasti osa opettajista rajaa talousnäkökulman kestävyysopetuksen ulkopuolelle. Samoin on julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi Hannu L. T. Heikkinen esseessään (HS 18.2.) ja Henna Rouhiainen (HS Mielipide 11.3.) kirjoittavat ansiokkaasti ihmisten ja luonnon yhteydestä, mutta eivät taloudesta työkaluna kestävyysongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen.

Väitän, että talouden jättäminen kestävyyskeskustelun ulkopuolelle voimistaa ilmastoahdistusta, koska kestävyyskriisin ratkaisu näyttää näin esitettynä mahdottomalta.

Kestävyyskriisin taloudelliset haasteet – vuosittain tarvittavat 3 000–5 000 miljardin euron investoinnit – vaikuttavat lamauttavan suurilta. Kyseessä on kuitenkin vain 3–5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, joten todellisuudessa toivoa ratkaisujen löytämisestä on.

Jonkun on rakennettava nuo ratkaisut ja ohjattava resursseja tähän tarkoitukseen. Tällaista kuljettajan paikan ottamista ratkaisun rakentamisessa kutsutaan yrittäjämäiseksi toiminnaksi.

Siksi sekä EU että opetus- ja kulttuuriministeriömme ovat nostaneet yrittäjyysosaamisen oppimistavoitteeksi kaikilla koulutustasoilla. Yrittäjyysosaamisella tarkoitetaan kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ideoihin sekä luoda arvoa muille, ei yrityksen perustamista. Tuo tuotettu arvo voi olla esimerkiksi sosiaalista, kulttuurista tai taloudellista.

Kestävyyskriisi on ratkaistavissa yrittäjämäisellä ajattelulla ja toiminnalla, jota voimme kaikki oppia. Tutkimusten mukaan aktiivinen toiminta on myös parhaita keinoja ilmastoahdistuksen vähentämiseen. Siksi kestävyyttä tulisi opettaa ihmisen, luonnon ja talouden kokonaisuutena, johon voimme jokainen vaikuttaa.

Kalle Airo
yrittäjämäisestä ajattelusta vastaava johtaja
Aalto-yliopisto