Euroopan siirtolaiskriisi on pahentunut vähitellen, kun kasvavat määrät ihmisiä ovat saapuneet Eurooppaan Välimeren yli tai Balkanin halki Afrikasta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta. Suuren yleisön tietoisuuteen tämä on noussut viimeistään huhtikuussa 2015, jolloin viiden veneen upotessa Välimerellä kuoli yli 1200 Eurooppaan pyrkinyttä. Vuodesta 2000 vuoteen 2014 epäillään yli 20.000 kuolleen yrittäessään Eurooppaan. Ihmiset ovat valmiita riskeeraamaan henkensä päästäkseen pois synnyinseuduiltaan. Syitä tähän on monia. YK:n arvion mukaan kuitenkin 62 % pakenee nimenomaan sotaa. Tästä joukosta suurin osa tulee Syyriasta, Eritreasta ja Afganistanista. Pelko ajaa ihmisiä Euroopan rauhaan jopa henkensä kaupalla.
Suurin osa näistä ihmisistä on potentiaalisesti motivoitunut tekemään töitä ja elättämään itsensä. Kotoutuminen on kuitenkin ollut vaikeaa, kun työtä ei välttämättä pääse tekemään niin yksinkertaisesti Euroopassa kuin vähemmän järjestäytyneissä yhteiskunnissa. Erityisesti suomalaisen sosiaaliturvan luomat kannustinloukut, kielivaatimukset ja yrittämisen esteet passivoivat helposti pidemmällä aikavälillä ja siten vaikeuttavat uuteen kotimaahan asettumista. Ennen kaikkea näitä esteitä tulisikin purkaa.
Lyhyellä tähtäimellä siirtolaisten tulo maahan on rasite kansantaloudelle, mutta pidemmällä aikavälillä vaikutukset voivat olla positiivisia. Suomen väestön ikääntyessä maahanmuuttajien tarjoaman työpanoksen merkitys korostuu entisestään. Työpaikkojen lukumäärä ei ole vakio, vaan kasvaa tarjotun työpanoksen myötä. Näin lisääntynyt taloudellinen toimeliaisuus saa myös rahan kiertämään nopeammin. Pitkällä aikavälillä uudet tekevät kädet vahvistavat harmaantuvan Suomen taloutta. Yritteliäisyys voi luoda myös palveluita, jotka parantavat meidän kaikkien hyvinvointia. Suuremmasta kakusta hyötyvät kaikki.
Italia, Kreikka, Unkari ja Espanja ovat kohtuuttoman paineen alla vastaanottaessaan suurimman osan näistä ihmisistä. Eurooppalaisesta näkökulmasta siirtolaiskriisi on yhteinen.
Keskipitkällä aikavälillä osallistuminen täysimääräisesti taakanjakoon parantaa Suomen mainetta ja vaikutusvaltaa Euroopassa sekä kansainvälisesti. Keskipitkällä aikavälillä myös nykyisen eurooppalaisen vapaan liikkuvuuden turvaaminen on tärkeää sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Mahdollisuuksia Euroopan laajuiseen tiedon vaihdantaan tulee parantaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä, jotta kriisin varjolla leviäviä lieveilmiöitä voitaisiin paremmin torjua ja ehkäistä.
Inhimillinen hätä on suurin syy auttaa, mutta oikein järjestettynä lisääntyneestä siirtolaisuudesta voi hyötyä koko kansantalous. Suomen tulisikin kantaa vastuunsa ja määritellä rohkeasti, miten voimme osallistua Euroopan siirtolaiskriisin ratkaisuun.
Helsingin Edistyskokoomuksen hallitus