Puoluekokousaloite: Julkisten oikeudenkäyntiavustajien järjestelmä on päivitettävä

Tämä on Helsingin Edistyskokoomuksen aloite Kansallinen Kokoomus rp:n varsinaiseen puoluekokoukseen Jyväskylässä 5.–7.6.2026. Lisätietoa puoluekokouksesta täällä.

———-

Suomen oikeusapujärjestelmä perustuu edelleen malliin, jossa valtio tuottaa oikeudellisia palveluita omana toimintanaan julkisten oikeusaputoimistojen kautta. Järjestelmän periaate on sinänsä ollut oikea: perustuslain takaaman oikeusturvan tulee toteutua kaikille riippumatta varallisuudesta.

Nykyinen toteutustapa on kuitenkin auttamattomasti vanhentunut. Nykyjärjestelmässä on vakava rakenteellinen ongelma. Oikeusapua tuotetaan kahdessa rinnakkaisessa järjestelmässä, julkisesti ja yksityisesti asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa ilman selkeää työnjakoa. Tämä johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja epäselviin kannustimiin.

Tämä on ongelmallista kolmella tavalla. Ensinnäkin se sitoo merkittäviä julkisia varoja julkiseen byrokratiaan sen sijaan, että resurssit kohdennetaan jo valmiiksi oikeusapua tarjoaville toimijoille. Oikeusavun kokonaiskustannukset ovat vuositasolla kymmeniä miljoonia, josta osa kohdistuu hallintoon ja rakenteisiin itse palvelun sijaan.

Toiseksi se vääristää oikeudellisten palveluiden markkinoita. Julkinen tuotanto kilpailee yksityisten asianajajien kanssa eri lähtökohdista, mikä heikentää kilpailuneutraliteettia ja alan kehitystä.

Kolmanneksi järjestelmä perustuu vanhentuneeseen oletukseen alueellisesta saavutettavuudesta. Oikeudellisten palveluiden digitalisoituminen (etäkuulemiset, sähköinen asiointi ja asiakirjahallinta) mahdollistaa palveluiden tarjoamisen ilman fyysistä läsnäoloa huomattavasti aiempaa laajemmin. Alueellinen saatavuus ei enää edellytä laajaa julkista toimipisteverkostoa, vaan se voidaan turvata kohdennetuilla kannustimilla ja etäpalveluilla.

Kansainvälinen vertailu tukee uudistustarvetta. Ruotsissa julkisten oikeusavustajien virkamiesmallista on luovuttu jo vuonna 1997, ja oikeusapu tuotetaan pääosin yksityisten asianajajien toimesta julkisesti rahoitettuna. Asianajajat hakevat korvauksen valtiolta ennalta määriteltyjen palkkioperusteiden mukaisesti. Suomen järjestelmässä vastaava korvausmalli on jo käytössä, mutta sen rinnalla ylläpidetään erillistä julkista tuotantorakennetta. Kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpitämiselle ei ole enää selkeää perustetta.

Kysymys ei ole siitä, tuleeko oikeusapua tarjota, vaan siitä, millä tavalla se tuotetaan tehokkaimmin ja oikeudenmukaisimmin. Kuten muussakin julkisessa toiminnassa, vastuun ja tehokkaiden toteutuskeinojen tulee kulkea käsi kädessä markkinatalouden periaatteiden kanssa.

Edellä mainitun perusteella Helsingin Edistyskokoomus esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää edistämään seuraavia uudistuksia:

• Julkisten oikeusavustajien virkasuhteiseen järjestelmään perustuvasta mallista luovutaan asteittain ja oikeusapu järjestetään pääosin yksityisten asianajajien ja yksityisten luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimesta.

• Oikeusavun rahoitus kohdennetaan suoraan oikeusapupalveluiden hankintaan siten, että hallinnollisten rakenteiden osuutta vähennetään ja resurssit ohjataan oikeusapuun lupajärjestelmän kautta.

• Oikeusavun saatavuus turvataan koko maassa hyödyntämällä digitalisaatiota, etäasiointia sekä luomalla kannustimia palveluiden tarjoamiseen alueilla, joilla markkinaehtoinen tarjonta on vähäistä.

• Lupien myöntämistä ja valvontaa kehitetään vahvistamalla lupa- ja valvontaviranomaisen ja/tai Suomen Asianajajien roolia sekä varmistamalla laadukas ja riippumaton valvonta esimerkiksi Asianajajien valvontalautakunnan kautta.